maanantai 26. joulukuuta 2011

HUOM | OBS | ATTENTION

Tauko. Inspistä ei oo oikeen mihinkään. Formspringiin saa edelleen heittää kysymyksiä ja päivittelen ehkä Lookbookiakin, mutta todennäköisesti taukoilen sielläkin. Nähdään toivottavasti pian.

Hiatus. Reason: lack of inspiration. I'm still using my Formpsring and maybe updating some new stuff to Lookbook. See you soon (hopefully).

maanantai 12. joulukuuta 2011

take the time, you might miss your life

THE NAKED AND FAMOUS - YOUNG BLOOD

I BLAME COCO - SUMMER RAIN



Kauppayhtiö, Kuoppa, Yhtiö, KY, Kauppis. Miljoona eri nimeä Rovaniemen tärkeimmälle paikalle. Kauppayhtiö pelastaa tän pikkukaupungin aiheuttamalta ahdistukselta kerta toisensa jälkeen. Takaterassilla rööki ja kahvikuppi kädessä istuessa, vastapäistä ränsistyvää kerrostalon seinää tuijotellessa tuntee olevansa jossain muualla kuin Suomessa. Rappioromantiikan fiilis tuntuu vievän jonnekin Berliinin kantakaupungin takapihoille. Kauppayhtiölle voi oikaista kätevästi hyppärillä, kesken koulupäivän lintsaamaan (lähdepä vaan toiseksi viimeisellä tunnilla - istut siellä loppupäivän) tai suoraan viimeisen oppitunnin päätyttyä. Isolla kaveriporukalla on tosi jees hukkua lämpimiin sohviin siinä tutussa vakituisessa nurkkapöydässä, vaikka Aliasta tai siitä kehiteltyjä omia versioita pelaten, puhumaan skarpisti kahdestaan oransseilla nojatuoleilla tai sitten vaan yksin jonkun tiskin viereisen pyöreän pöydän ääreen runoja kirjoittamaan. Ja aina on saatava kahvia. Ehdottomasti minttusuklaasiirapilla (myös karamelli, vanilja ja hasselpähkinä kelpaavat paremman puutteessa).






Rehellisesti sanottuna en tiedä mitä tekisin ilman tätä paikkaa. Edes Helsinki, oikeastaan mikään muu kaupunki Euroopassa, ei pidä sisällään yhtä upeaa hengailumestaa. Kauppayhtiö on olohuone, koti, pakopaikka ja toinen ulottuvuus. "Nyt on päästävä Kauppayhtiölle", ei ole lause. Se on käsite. On hassua, miten sydän tuntuu hypähtävän joka ikinen kerta kävellessä Valtakatua pitkin tai vaihtoehtoisesti läpi Osuuspankin parkkiksen, nähdessä tutun sekä turvallisen aukinaisen oven. Jos stressaa, se unohtuu. Jos ahdistaa, se unohtuu. Jos vituttaa, se unohtuu. Jos on mitään negatiivista mielessä, sekin unohtuu. Kauppayhtiöllä olen nauranut eniten, todennäköisesti itkenytkin eniten (jos kyse on julkisesta paikasta), sieltä ovat alkaneet kahden kuukauden välirikot ja niiden jälkeen tehdyt sovinnot.






Talvisin koko paikka hehkuu lämpöä, keltaista valoa ja rentoa lojumista. Takaterassin punaiset lämpölamput värjäävät höyryn vaaleanpunaiseksi ja läpinäkyvän muovikaton päälle kasaantunut lumi varjostaa tilasta miltein suljetun oloisen. Vastapäisen kerrostalon rapistuvassa seinässä kiipeilevät pikkulinnut ovat merkki keväästä, samoin kuin ensimmäiset auringonsäteet seinälautojen välistä. Kesällä siirrytään sisältä ulos - terassilla on pakko istua, satoi tai paistoi. Syksyn saapuessa tunnutaan juurtuneen edelleen siihen samaan nurkkaukseen, viileän kuulaassa ilmassa, viltteihin kääriytyneenä. Vasta ensimmäiset pakkaset ajavat sisätiloihin. Ei ole mitenkään epätavallista hoksata viettäneensä Kauppayhtiöllä (taas) puoli päivää. Ennätys taitaa olla kahdeksan tuntia. Henkilökuntakin lienee tajunnut ettei meidän tietty kaveriporukka lähde tutuista nojatuoleista kulumallakaan - saatiin nimittäin noin kuukausi sitten rajaton ilmainen santsi. Hehee.

Tiedän tämän olevan ainoa asia, jota tulen koskaan Rovaniemestä kovasti kaipaamaan. Pitäkää vaan seonneena, ihan vapaasti!
(ja jumalauta että odotan pääseväni baari-ikään viettääkseni myös kaikki yöni tuolla, jestas!)

Messiin vielä pari outfitkuvaa viime viikolta!






//edit: new necklace from 2nd hand shop, 4 €

tiistai 6. joulukuuta 2011

muistan kun moikkasit mua, vaikken ees tuntenu sua

CHISU - KOHTALON OMA


NEW NECKLACES FROM SEPPÄLÄ, FINAL PRICE 2 €


Mun pää on vaaleanpunasta hattaraa. Mites teillä menee?
My head is like pink cotton candy. How about you?

(ps. mis vaihees teit on tullut jo yli 500? valtava kiitos, ootte parhaita!!)
(ps. over 500 followers? when did this happen? big thanks, love you!)

tiistai 29. marraskuuta 2011

♥ !

Maailman ihanin Aura piirs musta kuvan! Vitsi menin melkein ilosta ja liikutuksesta solmuun kun hoksasin tän, piristi päivää ihan aika kovasti! Aura on paras. ♥ Ainoo huono puoli tässä vaan on se, että nyt tuli ihan kamala kamala ikävä!

The world's most wonderful Aura drew a picture of me! I was so happy and touched about this! Aura is the best.This sweet thing made me miss her even more!



Näytän tässä kyllä hiton paljon kauniimmalta kuin oikeasti, Aura on taitava!
I look much more beautiful in this than in the flesh, Aura is so talented!

lauantai 26. marraskuuta 2011

I really dreamed about having a life, out in the world with you in the blue city lights

THE STORM - WHERE THE STORM MEETS THE GROUND

CARPARK NORTH - REST

Kaverini Marianne toi eilen minulle hesarin NYT -liitteen. Kolme aukeamaa syitä rakastaa Suomen pääkaupunkia, mikä oikein tekee Helsingistä Helsingin. Venäjän kokeesta suoriuduttuani lueskelin artikkelia Kauppayhtiöllä, vajoten muistoihin tutuista paikoista, ikävöiden niin ettei voi sanoin kuvailla. Vielä hämärää, auringonnousua odotellessa... Istahdan sporakiskojen väliin Erottajan ja Dianapuiston välille, Bio Adamsin kohdalle. Koko Mansku on tyhjä, ei ristinsielua missään... Liikennevalot vilkkuu keltaista postitaloon asti, samaa tahtia. Sytytän Nortin, poltan sen rauhassa ja nautin... hiljaisuudesta. Sydänpysähdys pelkästä mielikuvasta.

Talvi ei tunnu tänä vuonna tulevan. Hyvä niin. Inhoan lunta, veretseisauttavia pakkasia ja paskoja liikenneyhteyksiä. Raivoni Rovaniemen niinkutsuttua paikallisliikennettä kohtaan nostaa päätään syvällä sisimmässäni aina, kun joudun painelemaan jo kello seitsemältä arki-iltana kohti bussipysäkkiä. Siitä tiedän, että on talvi.

Torstaina yötaivas oli kauniimpi kuin koskaan. Revontulet tanssivat tummansinisellä taivaalla pohjoisen horisontissa vihreinä läpikuultavina verhoina, kierteillen, piirejä muodostaen, ajaen toisiaan takaa. Linnunrata näkyi kirkkaana, taivaankannen halkaisevana hopeakimalteisena polkuna, päättyen pimeän metsän puunlatvojen toiselle puolen. Ensimmäinen tähdenlento vilahti suoraan Seulasten yläpuolelta, seuraava näytti tippuvan pystysuoraan vastapäisten vaarojen varjoihin ja viimeinen kulki läpi taivaan tulien. Kauneinta koskaan.










[tuun todennäköisesti uusimaan blogia nyt johonkin suuntaan (enemmän tekstiä, monipuolisempia juttuja - postaustoiveita saa esittää hei!), koska valokuvaaminen on helvetin hankalaa kirkkaimman (= vaaleimman harmaan) ajan kestäessä kämäset kaksi tuntia]

tiistai 22. marraskuuta 2011

MOSCOW DOESN'T BELIEVE IN TEARS


My mom wanted to name me Alexandra according to this song, how sweet.





















[1] // Lights of "homestreet". [2] // Ministry of Magic Foreign Affairs [3] // Few of live artist performing in Moscow Autumn 2011 [4] // Arbat at night [5] // Busker playing at Arbat [6] // "Homestreet" [7 & 8] // Lights of skyscrapers and street at night, near by shopping centre Europeyskaya [9] // Skyscrapers at night [10] // View to the city from Barodinskiy Bridge [11] // View to other side of Barodinskiy Bridge [12] // Statue of poet Pushkin and his wife [13] // View from the Red Square [14] // Glassy roof dome of shopping centre Ahodnyi Ryad [15] Saint Basil's cathedral // [16] // Rooftops near by Kremlin [17] // Street art at Arbat [18] // Birds flying by Library of Lenin [19] // Wedding photoshooting at Red Square

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

you may feel alone when you're falling asleep

THE BOXER REBELLION - LOCKED IN THE BASEMENT

THE BOXER REBELLION - MURDER BALLAD

SCANDINAVIAN MUSIC GROUP - RAUHAN LAULU

THE SOUNDS - WISH YOU WERE HERE

DEATH CAB FOR CUTIE - SOMEDAY YOU WILL BE LOVED

DEATH CAB FOR CUTIE - WHAT SARAH SAID

SNOW PATROL - SET THE FIRE TO THE THIRD BAR


These sleepless nights and miserable mornings take me to the borders of reflections.
I'm not happy in this town, where people and memories cripple my soul.
I just wanna go, far away, far away, where I could start over and be alive again.

Somebody please show me how to love and breathe again.

(TODAY'S OUTFIT)
FUR VEST - H&M
SCARF - MARMALATO
TRANSPARENT KNIT - 2ND HAND
SHORTS - LEVI'S
PLATFORM HEELS - NELLY.COM

lauantai 22. lokakuuta 2011

this is my zero kilometers, starts counting from Kazan

Мураками - Нулевой километр (0 км)
(tää ihana biisi on soinut radio sputnikilla joka ikinen aamu kun meen junalla keskustaan!)


Tänään iltapäivällä pyörin upean Isan kanssa Malmilla, jälleen kirppistellen ja valokuvaillen! Meille jäi harmittavan vähän aikaa ja tuntui että reilu kolmisen tuntia hurahti silmänräpäyksessä. Toisaata ajan nopea kuluminen osoittanee kuinka iisiä ja mukavaa Isan seurassa oli olla. Oltais ehdottomasti tarvittu vielä toiset kolme tuntia lisää. Ja Isahan on ihan paras valokuvaaja, oli mielettömän kivaa harkita ja miettiä tarkkaan kaikki kuvauspaikat ja (Isan tapauksessa) valon tarkat suunnat sun muut! Toivottavasti päästään näkemään pian uudelleen ja siten, että aikaakin on vähän enemmän. :--)








LEATHER JACKET - 2ND HAND
MESH KNIT - 2ND HAND
KNIT - TOPSHOP
SCARF - MARMALATO
HEELS - SPIRIT STORE


Viimeinen ilta (tai no, nyt jo yö) Helsingissä. Suru repii mua ihan hajalle, en millään haluais palata pohjoiseen. En jaksa kohdata todellisuutta ja tiettyjä ihmisiä. Haluaisin vaan jäädä harhailemaan tuonne jonnekin ja unohtua sinne. Tuntuu kummalliselta, etten ylihuomenna pysty enää kuuntelemaan junassa suoraan puhelimesta Radio Sputnikia tai Radio Helsinkiä. En enää joudu pohtimaan jaksaisinko kävellä Kampista steissille vai ottaisinko laiskana metron (päädyn kyllä aina kävelemään). En pysty hakemaan Sörkän turkkilaiselta kiskalta Smarttia. Enkä törmäämään sattumalta helsinkiläisiin tuttuihin vähän siellä ja vähän tuolla. En myöskään kerennyt käydä katsomassa sitä aasialaisten pitämää kahvilaa Hietsun lähellä, jossa astiat ovat kaikki eri sarjoista ja terassi vaikuttaa romahtavan kasaan koska tahansa - kuten serkkuni sitä kuvaili. Onko pakko lähteä jos ei tahdo? Haluan jäädä kotiin.

(ps ei oo varmaan kauheen normaalia ostaa viikon sisään 16 uutta vaatetta.....?)